Viikkovitonen 05 -07
Kirjavitonen tällä kertaa.
- Luetko kirjoja? Jos luet, mistä hankit luettavan: kirjakaupoista, antikvariaateista, netistä, kirjastoista. Ehkä saat aina lahjaksi tai lahjukseksi?
Aika laiska olen lukemaan kirjoja. Joululomalla viimeksi sain pokkarin luettua. Ilkka Remeksen Nimessä ja veressä oli kirja. Pokkareita on jonkun verran tullut vuoden sisällä ihan hankittua kirjakaupasta, mutta jouluna sain pokkarin lahjaksi. - Faktaa vai fantasiaa? Alkukielinen vai käännös? Kovakantinen vai pokkari? Vai kelpaako ainoastaan ensipainos omistuskirjoituksella?
Mielikuvituksen tuotetta ne kirjat taitavat usein olla. Jos on faktaa, niin se liittyy sitten opiskeluun jollain tavalla. Itse suosin pokkareita. Pehmeät kannet ovat jostain syystä paljon mukavammat. Pokkareita on mukavampi raahata joka paikkaan, niin ja ovathan ne tosiaan halvempia. - Onko kirja sinulle tiedontallennusformaatti vai esine. Pitääkö kirjaa päästä sormeilemaan ja selaamaan vai voiko sen tilata pelkkien metatietojen tai kritiikin perusteella tai printata netistä?
Kyllä ne mukavasti koristavat kirjahyllyä. Kyllä sen kirjan voi hankkia tutkimatta sen kummallisemmin sisältöä. - Onko ajatus käytetyn kirjan sormeilemisesta sinulle epämiellyttävä? Vietkö koskaan omia kirjojasi antikvariaattiin. Onko antikvariaattikirjan antaminen lahjaksi loukkaus?
Käytetyt kirjat ovat ihan yhtä luettavia kuin uudetkin. Ei ole epämiellyttävä. En omista kirjoja niin monta, että niitä vielä jaksaisi antikvariaattiin ruveta viemään. Hmm, onhan se varmaan mukavaa jos se kirja on uusi, mutta hyvällä syyllä käytettykin kirja on hyvä lahja. - Mitä kirjoja sinulla on juuri nyt kesken? Luetko niitä junassa, sängyssä, sohvalla vai kahvilassa?
Juuri nyt, no tuolla hyllyssä odottaa muutama projekti vielä. Esimerkiksi David Bechamin elämänkerta. Yleensä niitä kirjoja tulee luettua ihan omassa rauhassa. Sillä tavalla niistä tuntuu saavan parhaan nautinnon.
[via skrubu]
BloG (RSS)
6. helmikuuta 2007 kello 21.05
Miulla on toi Nimessä ja veressä istunut hyllyllään jo vuoden. Joku päivä vielä luen ensimmäistä lukua pitemmälle.
6. helmikuuta 2007 kello 23.10
Itse ainakin tykkäsin kovasti, mutta toisaalta ei sitä varmaa olisi tullut luettua ihan noin nopeasti jos ei olisi ollut mukavan pitkä joululoma ja hitusen liikaa aikaa. Vaatii melkoisen paljon, että näin arkena käyttäisi aikaansa kirjallisuuden parissa.