Facebook -kokemuksia
Kun huomasin orastavan villityksen, päätin itse jokunen aika sitten liittää itseni tuohon järjettömällä vauhdilla kasvavaan verkostoitumispalveluun. Aluksi palvelu vaikutti sekavalta, mutta opin käyttämään sitä kuitenkin sangen nopeasti, ei mikään yllätys.
Melkoisen nopeasti tajusin perimmäisen idean koko palvelussa. Tutut voi lisätä omaan kaverilistaan ja heidän kanssaan voi keskustella. Ihmiset ovat palvelussa omalla nimellään, joten heidän löytäminenkään ei ole kovin vaikeaa. Huomattavasti mukavampi tapa verkostoitua omiin tuttuihinsa kuin tuo Suomen legendaarinen IRC-Galleria, jonka itse mieltäisin vieläkin mielelläni irkkaajien palveluksi, mutta näinhän asia ei ole ollut vuosiin, harmi. Onhan se mukava kun voi kaikki vanhatkin tuttavuudet yrittää etsiä palvelusta ja kohdata heidät uudelleen ei-niin-sosiaalisella tavalla. Palveluun voi lisätä myös kuvia, joita voi kommentoida, kiva. Facebook yritti kai ymmärtääkseni alunperin olla kutakuinkin virtuaalinen korvike yearbook -käsitteelle ja oli tarkoitettu vain yliopistoille. Selkeästi palvelu on vieläkin hiukan suunnattu opiskelijoille, mutta kyllähän sinne kaikenlaiset ihmiset silti naamakuvansa laittavat.
Ihmiset taisivat todella innostua palvelusta sen jälkeen, kun sen rajapintaa avattiin ja ihmisille annettiin vapaat kädet luoda palveluun omia sovelluksiaan. Itse ainakin innostuin, tosin en sovelluksien kehittämisestä palveluun, niiden käyttämisestä vain. Ajatus kuulosti hienolta ja uudelta. Ei tarvinnut enää tyytyä sivuston omiin palveluihin vaan pystyi itse vaikuttamaan. Asentelin uusia juttuja aina kun kutsuja sateli tai löysin jotain kiinnostavaa. Oli pakko kokeilla vähän kaikkea. Melkoisen pian kyllästyin täyttämään profiilisivuani. Se alkoi menemään jo turhan sekavaksi. Tällä hetkellä minulla odottelee etusivulla 46 kutsua erilaisiin lisäkilkkeisiin. Hyvää tahtovat ihmiset lähettelevät minulle kutsuja, joita en kehtaa suoralta kädeltä hylätä. Suurin osa sovelluksista eivät mielestäni palvele niin suurta tarkoitusta, että haluaisin niitä oikeasti käyttää, joten valitettavasti tulen hylkäämään kutsuista nyt ja jatkossa erittäin suuren osan. Samoin tekevät varmasti myös monet muutkin, joten en paini yksin tämän moraalisen ongelman kanssa.
Kohtalaisen hyvä palvelu verkostoitumiseen ja sangen arvokaskin jos uskoo palvelun kokonaisarvon lähentelevän 15 miljardin dollarin rajaa.
Tagit: facebook, IRC-Galleria, verkostoituminen
Tämä artikkeli on julkaistu
sunnuntaina 9. joulukuuta 2007 kello 9:23 ja sen aiheena on BloG, Nörttijudui.
Voit seurata tämän artikkelin vastauksia RSS 2.0 -virran avulla.
Voit jättää kommentin tai pingata omalta sivustoltasi.
BloG (RSS)
9. joulukuuta 2007 kello 13.24
Ei se kutsujen ignooraaminen näy sille kutsujalle mitenkään. Ei kukaan niitä kaikkia kilkkeitä halua.